Gaming Compliance Internationalin uusi raportti päätyy poikkeuksellisen suureen arvioon EU:n sääntelemättömästä verkkorahapelaamisesta. Tutkimusyhtiön mukaan paikallisten lisenssijärjestelmien ulkopuolella toimivat palvelut vastasivat 72 prosentista EU27-maiden verkkorahapelien bruttomääräisestä pelituotosta vuonna 2025.
Lukua ei kannata lukea EU:n virallisena markkinatilastona. Raportti on tehty Campaign for Fairer Gambling -järjestölle, ja 72 prosenttia syntyy GCI:n omasta aineistosta, rajauksista ja tavasta määritellä sääntelemätön tarjonta. Juuri tästä syystä arvio on kiinnostava: se näyttää, kuinka erilaisiin lopputuloksiin markkinan kokoa koskevissa laskelmissa voidaan päätyä.
GCI arvioi EU27-maiden verkkorahapelimarkkinan bruttomääräisen pelituoton olleen 128 miljardia euroa vuonna 2025. Sääntelemättömien toimijoiden osuudeksi se laskee 91,6 miljardia euroa ja paikallisesti lisensoitujen toimijoiden osuudeksi 36,5 miljardia euroa.
Lue myös: Suomen uuden rahapelivalvojan resurssit puhuttavat ennen markkinan avaamista
Suomen kannalta raportin aluejako on olennaisempi kuin koko EU:n 72 prosentin otsikkoluku. GCI sijoittaa Suomen samaan Pohjois-Euroopan ryhmään Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Tälle kuuden maan kokonaisuudelle sääntelemättömän markkinan osuudeksi arvioidaan 58 prosenttia.
Sekään ei ole Suomen oma kanavointiluku. Raportin julkisessa yhteenvedossa Suomea ei eritellä erikseen, joten 58 prosenttia kuvaa koko pohjoista ryhmää GCI:n menetelmällä. Itä-Euroopan vastaava arvio on 81 prosenttia, Länsi-Euroopan 74 prosenttia ja Etelä-Euroopan 60 prosenttia.
GCI käyttää sääntelemättömän toiminnan mittaamisessa laajaa määritelmää. Mukaan voidaan lukea verkkosivustoja, sovelluksia, peilisivuja ja uudelleenohjauksia, jotka tavoittavat pelaajia ilman kyseisen maan paikallista lupaa. Tämän vuoksi sama taustalla oleva toimijakokonaisuus voi näkyä aineistossa useampana markkinakohtaisena kohteena.
Raportin mukaan EU:ssa oli vuonna 2025 yli 6 200 tällaista operaattoria tai operaattorikohdetta. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin sitä, miten sääntelemätön tarjonta näkyy mainonnassa, hakukoneissa, sosiaalisessa mediassa, suoratoistossa ja muissa pelaajia tavoittavissa kanavissa.
GCI arvioi myös, että aktiivisesti rahapelisisältöön reagoineiden kuluttajien näkemästä sisällöstä 91 prosenttia ohjasi sääntelemättömälle sektorille. Luku kertoo raportin tavasta katsoa markkinaa pelkkää talletus- tai liikennedataa laajemmin, mutta samalla se tekee vertailusta monien kansallisten viranomaistilastojen kanssa hankalaa.
Lue myös: Maltan uusi rahapelivero- ja ALV-kehikko tuli voimaan
Suomessa tämä keskustelu osuu suoraan uuden lisenssimallin ytimeen. Verkkokasinot ja vedonlyönti avataan kilpailulle heinäkuussa 2027, ja järjestelmän onnistumista tullaan seuraamaan pitkälti sen perusteella, kuinka suuri osa pelaamisesta saadaan Suomessa valvottujen ja verotettujen toimijoiden piiriin.
Kanavointia ei ratkaise yksin lisenssien määrä. Pelaajien kannalta tarjonnan, maksamisen, bonusten, pelivalikoiman ja käytettävyyden pitää olla riittävän kilpailukykyisiä, jotta kotimaisen luvan saaneet palvelut pärjäävät niille vaihtoehdoille, joita verkosta löytyy joka tapauksessa.
Lue myös: Rahapelimainonta kasvaa Suomessa samalla kun haittojen ehkäisyltä leikataan rahoitusta
GCI:n 72 prosentin arvio ei siis kerro suoraan, mikä Suomen tilanne on nyt tai vuonna 2027. Se tarjoaa pikemminkin yhden varsin laajan arvion siitä, kuinka suureksi sääntelemätön verkkopelaaminen voidaan laskea, kun tarkastelu ulotetaan useisiin kanaviin ja koko EU:n alueelle. Samalla raportti muistuttaa siitä, että kanavointia koskevia prosentteja kannattaa lukea aina yhdessä käytetyn määritelmän ja aineiston kanssa.