Suomen rahapelivalvonta – Lupa- ja valvontaviraston tehtävät

Lupa- ja valvontavirasto on rahapelilain mukaan Suomen varsinainen rahapelien valvontaviranomainen. Siirtymävaiheessa tehtäviä hoitaa kuitenkin Poliisihallitus 30.6.2027 saakka. Kun kilpailtu markkina käynnistyy 1.7.2027, myös toimilupien myöntäminen ja jatkuva valvonta siirtyvät Lupa- ja valvontavirastolle.

Valvonta ei rajoitu lisenssien myöntämiseen. Viranomainen seuraa rahapelien toimeenpanoa, markkinointia, pelaajansuojaa, toimiluvanhaltijoiden raportointia, rahanpesun estämiseen liittyviä velvollisuuksia sekä järjestelmän ulkopuolista rahapelitoimintaa.

Kuka valvoo rahapelejä Suomessa ja milloin?

Valtioneuvoston toimeenpanohankkeen tehtävänä on valmistella henkilöstön, tietojärjestelmien, sopimusten ja aineistojen hallittu siirto Poliisihallitukselta uuteen virastoon. Lupa- ja valvontavirastoon on lisäksi säädetty erillinen rahapelivalvonta-toimintayksikkö.

Koko muutoksen päivämäärät on koottu erikseen Suomen rahapelilaki 2027 -aikajanalle.

Mitkä ovat Lupa- ja valvontaviraston keskeiset tehtävät?

Rahapelilain 57 § antaa valvontaviranomaiselle sekä lupa- että valvontatehtävän. Virasto myöntää yksinoikeustoimiluvat, rahapelitoimiluvat ja peliohjelmistotoimiluvat sekä valvoo, että lain ja sen nojalla annettujen määräysten ehtoja noudatetaan.

Keskeisiä valvontakohteita ovat muun muassa:

• rahapelien toimeenpano ja toimiluvan ehtojen noudattaminen,
• rahapelimarkkinointi ja sponsorointi,
• pelaajan rekisteröinti, tunnistaminen, pelitilit, peliestot ja rahansiirtorajat,
• toimiluvanhaltijan huolenpitovelvollisuus ja omavalvonta,
• epäsäännölliseen tai epäilyttävään vedonlyöntiin liittyvät ilmoitukset,
• rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvät velvollisuudet,
• toimiluvanhaltijoiden vuosittainen raportointi ja valvontamaksut.

Valvontaviranomaisen tehtävänä on lisäksi seurata rahapelimarkkinoiden kehitystä ja raportoida siitä vuosittain. Tämä tekee viranomaisen tulevista raporteista keskeisen lähteen arvioitaessa esimerkiksi kanavointiastetta ja lisenssimallin vaikutuksia.

Mitä tietoja viranomainen rekisteröi ja julkaisee?

Lupa- ja valvontavirasto toimii rahapelilain mukaisen toimilupa- ja valvontarekisterin rekisterinpitäjänä. Rekisteriin voidaan tallentaa valvontatehtävien kannalta tarpeellisia tietoja muun muassa hakemuksista, toimiluvista, pelien toimeenpanosta ja markkinoinnista, pelaajista, peliestoista, rahansiirto- ja tappiorajoista sekä valvonta- ja seuraamustoimista.

Lain 59 § velvoittaa viranomaisen pitämään yleisessä tietoverkossa koneellisesti luettavaa luetteloa yksinoikeustoimiluvan, rahapelitoimiluvan ja peliohjelmistotoimiluvan haltijoista. Kun tämä luettelo on käytössä, se muodostaa ensisijaisen lähteen sen tarkistamiseen, onko yhtiöllä suomalainen toimilupa.

Kuka valvoo rahapelimainontaa?

Lupa- ja valvontavirasto valvoo uuden rahapelilain mukaista markkinointia 1.7.2027 alkaen. Valvonnassa tarkastellaan sekä sitä, onko markkinoijalla tarvittava toimilupa, että sitä, noudattaako mainonnan sisältö, kanava, kohdentaminen ja määrä laissa asetettuja ehtoja.

Viranomainen voi puuttua sekä toimiluvanhaltijan lainvastaiseen markkinointiin että ilman toimilupaa tapahtuvaan Suomeen kohdistettuun rahapelimarkkinointiin. Käytännössä valvontaan liittyvät siten sekä lisenssiyhtiöiden omat kampanjat että järjestelmän ulkopuolelta Suomeen suunnattu markkinointi.

Sallitut kanavat ja keskeiset sisältörajat on koottu sivulle Rahapelimainonta Suomessa 2027.

Miten luvattomaan rahapelitoimintaan voidaan puuttua?

Rahapelilaki kieltää rahapelien toimeenpanon Suomessa ilman lain edellyttämää toimilupaa sekä tällaisten rahapelien Suomeen kohdistetun markkinoinnin. Valvontaviranomainen voi antaa kieltopäätöksiä, jos rahapelien toimeenpanossa tai markkinoinnissa rikotaan lakia.

Lakiin kuuluu myös verkkoympäristöön kohdistuvia valvontakeinoja. Palveluntarjoajille ja verkkotunnusvälittäjille voidaan asettaa velvollisuuksia lainvastaisen rahapelisisällön poistamiseksi tai verkkotunnukseen puuttumiseksi. Lisäksi valvontaviranomainen voi käyttää lain mukaisia uhkasakko- ja seuraamusmenettelyjä.

Valvonnan tehokkuus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuri osa pelaamisesta pysyy Suomen lisenssijärjestelmän piirissä. Siksi luvattoman tarjonnan torjunta ja lisenssimarkkinan houkuttelevuus ovat molemmat osa kanavointikysymystä.

Millaisia seuraamuksia rahapelilain rikkomisesta voi tulla?

Valvontakeinojen asteikko ulottuu tietopyynnöistä ja tarkastuksista kieltoihin, uhkasakkoihin, rikemaksuihin ja seuraamusmaksuihin. Seuraamus riippuu rikotusta velvollisuudesta, teon laadusta ja siitä, onko toimija esimerkiksi toimiluvanhaltija, markkinoija tai muu laissa tarkoitettu palveluntarjoaja.

Rahapelilain mukaan seuraamusmaksu voidaan määrätä esimerkiksi useiden pelaajansuojaa, pelitilejä, bonuspelirahaa, tunnistautumista, peliestoja, markkinointia ja luvatonta rahapelitoimintaa koskevien velvollisuuksien rikkomisesta. Seuraamusmaksun määräämiseen liittyvät asiat kuuluvat laissa säädetyin tavoin markkinaoikeudelle.

Toimiluvan voimassaolo ei siis poista jatkuvaa valvontaa. Luvan saaminen on vasta alku toimiluvanhaltijan lakisääteisille velvoitteille. Lupaprosessin rakenne on kuvattu tarkemmin rahapelilisenssioppaassa.

Mitä muita viranomaisia rahapelijärjestelmään kuuluu?

Lupa- ja valvontavirasto ei vastaa kaikesta rahapelipolitiikasta tai haittojen tutkimuksesta. Sisäministeriö vastaa rahapelipolitiikan ohjauksesta ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelusta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla puolestaan seurataan ja tutkitaan rahapelihaittoja sekä kehitetään niiden ehkäisyä ja hoitoa.

Rahapelilain mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hoitaa rahapelihaittojen seurantaan, tutkimukseen ja arviointiin liittyviä tehtäviä sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaisesti. Näin markkinoiden valvonta ja haittavaikutusten seuranta muodostavat kaksi toisiaan täydentävää mutta eri viranomaisvastuisiin kuuluvaa kokonaisuutta.